Koulutussopimukseen orientoiva valmennus parantaa nuorten työelämään kiinnittymisen edellytyksiä

Peruskoulun TET- ja ammatillisen koulutuksen koulutussopimusjaksot ovat aina näytön paikkoja. Niiden merkitys kesätyöpaikan, opiskelun ohessa tapahtuvan työn ja erityisesti valmistumisen jälkeisen ensimmäisen työpaikan saamisessa on varsin suuri. En epäile, etteivätkö opettajat siitä opiskelijoita muistuttaisi, mutta pelkkä maininta ei riitä. Mitä vähemmän opiskelijalla on työkokemusta ja mitä nuorempi hän on, sitä enemmän häntä on valmennettava tulevaa työelämäjaksoa varten. Ensivaikutelman merkitystä tulee erityisesti korostaa.

Tämän syksyn aikana olen haastatellut aika monta työelämän esimiestä. Kaikki ovat minulle kertoneet, että hyvin työharjoittelussa pärjänneet ovat työhönotossa aina sellaisten edellä, joita esimies ei entuudestaan tunne - vaikka paperit saattavat olla paremmat ja työkokemustakin enemmän. Erityisesti keskisuurissa ja suurissa työpaikoissa esimiehet tuntuvat hyvin ymmärtäneen uudistuneiden koulutus- ja oppisopimuksen mahdollisuudet. He tarjoavat mielellään ensin harjoittelupaikan, jossa opiskelija voi antaa ensimmäisen näyttönsä. Tuossa vaiheessa osaamista tärkeämpää on olla ajallaan työpaikalla, osata tervehtiä ja tärkeimpänä osata noudattaa ohjeita. Itseohjautuvuutta odotetaan nuorilta ja yleensäkin uusilta työntekijöiltä työpaikoilla paljon vähemmän kuin oppilaitoksissa. Toki vaatimustaso kasvaa työelämässä hyvin nopeasti.

Kun on halua tehdä töitä ja ymmärrystä noudattaa ohjeita, niin taidot karttuvat ja seuraava vaihe onkin harjoittelujaksoa seuraavat keikkatyöt, kesätyö ja jatkossa yhä useammin opintojen loppuun vieminen oppisopimuksella. Silloin ollaankin jo jalka vahvasti oven välissä valmistumisen jälkeistä työsuhdetta ajatellen.

Edellisessä blogitekstissäni korostinkin jo oppilaitoksen roolia työelätaitojen ja ammatin perusasioiden opetuksessa ennen työpaikoilla tapahtuvan oppimisen alkamista. Tämä on niin työelämän, oppilaitoksen kuin opiskelijan parhaaksi. Kun oppilaitoksessa koetaan nuorilla olevan valmiudet työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen, niin on aina tarpeen järjestää tehostettu työelämään valmentava jakso. Sen tarkoituksena on, vaikka kuinka tuntuisi turhalta, toistaa työelämän perussäännöt, joilla opiskelija saavuttaa paikan ja sen jälkeen vakuuttaa työpaikkaohjaajan ja esimiehen omasta osaamisestaan.

Miten soitetaan työpaikalle ja sovitaan tapaamisesta. Miten esittäydytään ja sanoitetaan oma asia koulutussopimus-, oppisopimus- tai työpaikkahaastattelussa. Miten tärkeää on niin työkavereiden kuin asiakkaiden tervehtiminen. Vuorovaikutustaidot ovat kohtaamieni esimiesten keskuudessa todella korkealla osaamisen arvostuksessa. Niihin kannattaa työelämäjaksoon valmentavassa jaksossa panostaa. Kohtaamani esimiehet ovat olleet hyvin avoimia ja tunnustaneet, että samoja perusasioita kerrataan vakihenkilöstönkin kanssa säännöllisesti.

Askeleet ammattilaiseksi -malli ja eritysisesti mallin tueksi julkaistu oppimispäiväkirja on erinomainen tuki työelämäjakson valmennusvaiheeseen. Ensimmäisellä kerralla oppimispäiväkirja otetaan käyttöön opettajajohtoisesti ja jakso jaksolta opiskelija suorittaa tehtäviä  itsenäisemmin. Oppimispäiväkirjan tehtävät valmistavat lähestyvään työelämäjaksoon ja tukevat työpaikkaan perehtymisessä.

Toinen erittäin tehokas tapa tuoda esiin koulutussopimusjaksojen merkitystä näyttöpaikkana, on käydä opiskelijoiden kanssa tutustumassa alan työpaikkoihin tai pyytää työelämän esimiehiä vierailemaan oppilaitoksessa kertomassa miten heille pääsee töihin ja mitä he arvostavat. Heidän sanomanaan viestin  painokerroin on huomattavasti suurempi kuin opettajan, vaikka viestin sisältö olisi täsmälleen sama.

Suomessa työpaikat syntyvät pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Työpaikat ovat yhä useammin ns. piilotyöpaikkoja, joihin rekrytoidaan ihmisiä sosiaalisen median ja erilaisten verkostojen kautta. Nuorilla verkostot ovat luonnollisesti suppeampia kuin aikuisikäisillä jo työkokemusta omaavilla. Siksi koulutussopimusjaksoilla on nuorille erityisen suuri merkitys. Tästä seuraa, että uraohjausta tulee toteuttaa nuorten kohdalla opintojen alusta asti antamalla tehovalmennusta jokaiselle koulutussopimusjaksoille valmistauduttaessa.