Sitä saa mitä mittaa

Ajatukseni oli viettää lomaa Vapun yli, mutta pakkohan tässä on palata hääräämään, kun OKM:n asetusluonnosta ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista annetun asetuksen muuttamisesta lukiessani nielaisin kiukustuksissani viimeiset kahvipisarat ja pullanpalat ns. väärään kurkkuun. Ajattelin, että kiukkuni nostattanut yksityiskohta on pakko jakaa tällä foorumilla.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan. Pidän sitä hyvänä asiana. Samoin sitä, että vaikuttavuusrahoituksessa otetaan huomioon opiskelijoiden ääni heidän antamansa palautteen perusteella.  Kysymykset, joilla on vaikutusta rahoitukseen vaativat vielä hiomista. Konkreettisempia esityksiä varmasti saadaan nyt käynnissä olevan lausuntokierroksen tuloksena.

Minä kiinnitin huomioini opiskelijoiden päättökyselyn hyvinvointi- ja vaikuttavuuskysymyksiin:

Opiskelijan hyvinvointi:

* Opiskelijoita kohdeltiin yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti;

Vaikuttavuus:

* Koulutus paransi valmiuksiani työelämään siirtymiseen, siellä toimimiseen tai jatko-opintoihin;

* Koulutus antoi valmiuksia yrittäjyyteen;

* Uskon, että pystyn hyödyntämään koulutuksen aikana saamaani osaamista ja ammattitaitoa;

Pitkän uuvustustaistelun jälkeen ammatillisen koulutuksen lain (531/2017) tarkoitukseen (2§) saatiin upotettua teksti:

"... antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon sekä tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua..."

Nyt opiskelijoilta esitetään kysyttäväksi antoiko koulutus valmiuksia yrittäjyyteen, mutta työurille kiinnittymisen, työurien kestävyyden ja siten yhteiskunnallisen merkittävyyden kannalta aivan keskeisen asian kokemusta ei kysytä yhtä suoraan. 

Kysymysten asettelu merkitsee sitä, että jokainen koulutuksen järjestäjä panostaa yrittäjyyskasvatukseen niin näkyvästi, että opiskelijat antavat siitä korkeat pisteet. Miksi ei siis kysytä "Koulutus antoi valmiuksia oman työ- ja toimintakykyni ylläpitämiseen" - onko se sen vaikeampaa? 

Eiköhän työ- ja toimintakykyosaamisen korostamisella ole vähintäin yhtä suuri kansantaloudellinen merkitys kuin yrittäjyyskasvatuksella. Kun lakipykälä on lopulta saatu kohdalleen ja vaikuttavuuden mittareita laaditaan, niin mitataan sitten niitä asioita, kun on tarkoitukseen määritelty. 

Aion tästä yksityiskohdata jättää Hyvinvointihäärääjän lausunnon OKM:lle ja toivon, että ne jotka laajemminkin asiasta lausuvat, ottavat lausunnossaan tämän asian esille. Asiaan liittyvät dokumnetit löytyvät OKM:n sivuilta: http://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM021:00/2018