Tiedolla johtaminen edellyttää luotettavaa tietoa

Ammatillisen koulutuksen uusi rahoitusmalli edellyttää entistä tarkempaa ja ajassa olevaa tietoa opiskelijoista ja opintojen etenemisestä. Opiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta, opiskelijoiden ja työelämän antama palaute, kouluterveyskysely ja opiskelijajärjestöjen kokoamat barometrit ovat olemassa olevia toiminnan mittareita.  Koulutuksen järjestäjät seuraavat luonnollisesti myös henkilöstön tyytyväisyyttä ja työkykyä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Lisäksi koulutuksen järjestäjän toimia opiskeluhyvinvoinnin edistämiseksi voidaan tarkastella TEA-viisarin avulla. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin kokemuksia tulisi tarkastella myös ristiin laatimalla koulutuksen järjestäjän hyvinvointi-indikaattorit, jotka ohjaavat koulutuksen järjestäjiä toiminnan humanistisen ja taloudellisen tuloksen summana yhteiskunnallisesti entistä tuottavampaan suuntaan.

Miksi juuri hyvinvoinnin indikaattorit ovat keskeisiä? 

1) Henkilöstön ammattitaito, terveys ja viihtyvyys on kokonaisuus, jolla varmistetaan työyhteisön toiminallinen ja taloudellinen tulos. Kääntäen; sairauspoissaolot, jatkuvat sijaisjärjestelyt ja kokemus huonosta työilmapiiristä aiheuttavat merkittäviä kustannuksia sekä opetuksen ja ohjauksen laadun heikkenemistä. Tässä asiassa ammatillisen koulutuksen tulisi olla esimerkkinä työelämästä niin opiskelijoille kuin työelämäkumppaneilleen.
asiantuntija-apua ja vertaistukea: Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

2) Opetus- ja ohjaushenkilöstön opetuksen ja ohjauksen laatu on suoraan verrannollinen koettuun työhyvinvointiin. Henkilöstön hyvinoinnilla on suora vaikutus siihen kuinka he jaksavat edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja kykenevät ottamaan opiskelijat mukaan vaikuttamaan oppilaitoksen toimintaan. Oppilaitos on sosiaalinen yhteisö ja sellaisena sitä tulee johtaa.
kirjavinkki: Antti Maunu; Yhteisöjen aika (EHYT-katsauksia 1/2016)

3) Uusi rahoitusmalli palkitsee koulutuksen järjestäjää opiskelijoiden opintojen etenemisestä, niin tutkinnonosista kuin tutkinnoista. On selvää, että hyvinvoiva opiskelija etenee opinnoissaan, valmistuu ja työllisyysnäkymät ja jatko-opintomahdollisuudet ovat hyvät. Kuten useissa tutkimuksissa ja selvityksissä on todettu, suurin osa ammattiin opiskelevista kokee voivansa hyvin, opintojen etenevän ja valmistumisen jälkeen työllistyvänsä. Jotta tuo joukko olisi tulevaisuudessa entistä suurempi on panostettava koko yhteisön hyvinvointiin. Siten autamme myös yhteisön ongelmaisia yksilöitä. Hyvinvointiin panostaminen on investointi, jonka onnistuminen edellyttää strategisia valintoja.
lukuvinkki: Auran Faktat -blogi, Strategisen hyvinvoinnin perusvalinnat

Luotettava tieto

Digitalisaatiota hyödyntämällä tulee tiedonkeruuta automatisoida, kyselyjä tiivistää ja raportointia nopeutaa siten, että tieto on luotettavaa. Luotettava tieto on tiedolla johtamisen kannalta oleellisempaa kuin tiedon määrä. Hyvinvointi-indikaattorit eivät vaadi yhtään uutta kyselyä tai kaupallista ohjelmaa. Jokunen vuosi sitten selvitimme (OKM, OPH, SAKU ry, EHYT ry ja SAKKI ry) mitä erilaisia mittareita on jo olemassa ja kuinka niitä yhdistelmällä voisi tiivistää valtakunnalliset hyvinvointi-indikaattorit. Työ jäi kesken, koska hyvinvonnin indikaattoreille ei löytynyt ministeriössä silloin sellaista tarvetta, että tiivistämistyölle olisi saatu rahoitus. Erittäin laajaksi paisunut mittaristokin saattoi pelottaa, vaikka korostimme, että pohja-aineistossa on usean koulutuksen järjestäjän erilaisia mittareita ja tavoitteena on merkittävä tiivistäminen. Vaikka laki ammatillisesta koulutuksesta onkin uudistettu, ei hyvinvoinnin käsitys, sen kokeminen ja opiskelu- ja työhyvinvointiin vaikuttamisen keinot ole niin paljon muuttuneet, etteikö aineistosta olisi hyötyä tänäkin päivänä. Monen muun ammatillisen koulutuksen reformiin kuuluvan toiminnan toteutumisen seurannan rinnalla hyvinvoinnin edistämistyön ja toteutumisen seuraamisen peruste on sen vaikutus ihmisen käyttäytymiseen.

Olen ajatellut verkostoammattilaisena koordinoida sellaisen tutkija- ja toimijaverkoston tämän asian  äärelle, että varmasti löydämme tarkoituksen mukaiset luotettavat indikaattorit, jotka palvelevat niin yksittäistä koulutuksen järjestäjää kuin opetushallintoa. Katsotaan miten huutooni vastataan.

Case Läpäisyn seuranta

Tiedolla johtamisen haasteista otan esimerkin ajankohtaisesta ammatillisen koulutuksen läpäisyn seurannasta. Läpäisy muodostui yleisesti hyvätyksi termiksi Läpäisyn tehostamisen ohjelman aikana 2011 - 2015, jolloin koulutuksen läpäisyn tehostamisen hankkeisiin  käytettiin 16 miljoonaa euroa valtionavustuksina ja varovasti arvioiden vähintään 250 000 euroa koulutuksen järjestäjien rahaa omakustannusosuuksina.

Vaikka valtakunnallisesti ei päästy asetetulle keskeyttämisprosentin tavoitetasolle, hankkeissa saavutettiin erinomaisia hankekohtaisia tuloksia. Hankkeen aikaisilla levittämistoimilla ei saatu hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti leviämään. Siihen olisi tarvittu toinen neljän vuoden periodi, sillä tunnetusti levittämis- ja juurruttamistyö on paljon hitaampaa kuin kehittäminen. Läpäisyn seuranta nousi kuitenkin ohjelman aikana koulutuksen järjestäjillä entistä tarkempaan seurantaan, tosin seuranta perustui keskeyttämislukuihin ja -syihin, joita koulutuksen järjestäjät seurasivat hyvin erilaisin tietoluokituksin. Koulutuksen järjestäjiä omat seurantamallit usein palvelivat, mutta eivät valtakunnallista päätöksentekoa. Erilaisuuden perusteella voi vetää myös sen johtopäätöksen, että kaikki koulutuksen järjestäjät eivät keskeyttämisen syiden luokituksen perusteella olleet kovin kiinnostuneita todellisista keskeyttämiseen johtaneista syistä eivätkä edes kiinnostuneita opiskelijan jatkosijoittumisesta. Kun tiedot eivät ole yhteismitallisia tai luotettavia, tulosten perusteella on vaikea kohdistaa johtamisen ja kehittämisen toimenpiteitä.

Maaliskuussa julkaistun viimeisimmän ammatillisen koulutuksen läpäisyn selvityksen perusteella ammatillisen koulutuksen keskyttämisaste oli kaksi vuotta aikaisempaan selvitykseen verrattuna kasvanut 2,8 %. Koulutuksen järjestäjien lähettämät tiedot osoittivat seurannan olevan edelleen hyvin kirjavaa ja tilastoinnin tapahtuvan erilaisilla tulkinnoilla. Keskeisimmät tekijät opintojen keskeyttämiselle ja opinnoista eroamiselle ovat edelleen samat kuin läpäisyn tehostamisen ohjelman aikana.

Yksi järjestelmiin liittyvä ongelma on siirtyvän opiskelijan tunnistaminen. Eronneissa opiskelijoissa on paljon sellaisia, jotka opiskelijahallintojärjestelmässä kirjataan eronnonneeksi, kun he todellisuudessa ovat vaihtaneet toiseen tutkintoon. Tämän kaltaiset ongelmat pitäisi tämän ajan ohjelmisto-osaamisella saada ilman muuta hallintaan, eli koulutuksen järjestäjillä tulisi omissa järjestelmissään olla tieto erikseen

• eronneista ja eronneiksi katsotuista, joiden jatkosijoittumisesta ei ole tietoa. Järjestelmään on kirjattava tiedot eron syistä, mahdollinen jatkosijoittuminen tai merkintä etsivälle nuorisotyölle tehdystä ilmoituksesta mikäli opiskelijaa ei tavoiteta.
• toiseen tutkintoon tai toisen koulutuksen järjestäjän opiskelijaksi siirtyneistä. 
• keskeyttäneistä, joilla on siihen selkeä perustelu (esim. varusmies- /siviilipalvelus, vanhempainvapaa, kuntoutus, pitkän hoidon vaativa sairaus) ja opintoihin  palaamiselle on laadittu suunnitelma.   

Kun ammatillisen koulutuksen läpäisyä ja erityisesti eroamisia tarkastellaan nyt saatujen tietojen valossa, voidaankin vetää kaksi hyvin toisistaan erilaista johtopäätöstä:

1. Ammatilliseen koulutuksen kohdistetut säästötoimet näkyvät. Säästötoimet konkretisoituivat  voimakkaimmin vuonna 2017, mutta tilanteen tietäen ja asiaa ennakoiden koulutuksen järjestäjät käynnistivät valmistautumisen jo vuosia aikaisemmin. Opetushallinn tilastopalvelu Vipusen mukaan vuosien 2013 - 2016 aikana ammatillisesssa koulutuksessa on henkilöstö vähentynyt merkittävästi: rehtoreita, apulasrehtoreita, toimialajohtajia ym johtotehtävissä olevia -447, Lehtoreita ja päätöimisia tuntiopettajia -5250, opinto-ohjaajia -96. Erityisopettajien määrä on ainoa kasvanut opetushenkilöstön luku +249.  Oppilaitoksia on vähentynyt 26. Henkilöstövähennysten lisäksi on vähennetty opettajajohtoista lähiopetusta. YT-neuvottelut ja jatkuvat organisaatiouudistuket ovat vaikuttaneet heikentävästi alan työhyvinvointiin ja kaikki tämä näkyy opiskelijoiden keskeyttämisen kasvuna.
   
2. Läpäisyn tehostamisen ohjelman myötä läpäisyyn on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. ESR-hankkeissa on kehitetty edellisellä rahoituskaudella nivelvaiheiden ohjausta ja erityistä tukea tarvitsevien palveluja. Kuluvalla ESR-rahoituskaudella on yli 50 hankkeessa kehitetty opiskelijoiden sujuvia siirtymiä toisen asteen opinnoissa ja toiselta asteelta jatko-opintoihin ja työelämään. Kehittämishankkeissa luotujen ohjauskäytäntöjen johdosta aikaisempaa suurempi määrä opiskelijoita on voinut vaihtaa aloittamansa tutkinnon itselleen paremmin soveltuvaan alaan. Suuri osa henkilöstöstä on omaksunut "kaikki ohjaavat" ja "opiskeluhuolto on kaikkien asia" -asenteet ja opiskelijan ei anneta keskeyttää, vaan yhteistyössä opiskeluhuollon kanssa eroavan opiskelijan opinnot ohjataan uudelleen. Valitettavasti järjestelmään kirjataan jokainen siirto eroamisena, joka kasvattaa opinnot keskeyttäneiden lukua, kun siirtymistä ei tilastoissa tunneta.

Totuus lienee jossain noiden tulkintojen välillä ja mielenkiinnolla odotankin mitä OPH:n ja SAKU ry:n Zoomi-hankkeen määrällisen selvityksen jälkeen käynnistetty laadullinen selvitys paljastaa.  Löytyykö käynnistyneessä selvitystyössä koulutuksen järjestäjien toiminnasta sellaisia elementtejä, joita voisi käyttää positiivisina mittareina tai tarkistuslistoina opintoihin kiinnittymisen ja opintojen etenemisen seurannassa. Ongelmat eivät nimittäin häviä niissä rypemällä, vaan ratkaisuista puhumalla ja niiden näkyväksi tekemisellä.