Olen ottantu askelen uuteen maailmaan. Vierailin viime viikolla HOK-Elannon pääkonttorissa keskustelemassa oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyöstä, työpaikoista oppimisympäristöinä ja työelämän yhteiskuntavastuusta nuorten työuralle kiinnittymisen tukemisessa.
Käymäni keskustelu oli erinomainen oppitunti työelämän raadollisuudesta, talouden kovien arvojen korostumisesta ja erityisesti mittareista, joita tulosten arvioinnissa käytetään. Keskustelu oli myös erinomainen tilannepäivitys näkemyksiin, joiden mukaan opiskelijat lähetetään työpaikoille ja vastuu opetuksesta siirtyy työpaikkojen henkilöstölle. Minulle tehtiin erittäin selväksi, että opiskelijoita voidaan kyllä ottaa huomattavasti enemmän työpaikoille, mutta sen tulee tapahtua työpaikkojen ja oppilaitosten tiivistyvän yhteistyön ja huolellisen suunnittelun kautta. Opiskelijoiden määrän lisääminen edellyttää myös opettajien lisääntyvää läsnäoloa työpaikoilla ja aktiivista vuorovaikutusta työpaikkaohjaajien kanssa. Opiskelijoiden määrän lisääntyminen erityisesti palvelualoilla nähdään myös rekrytoinnin tehostamisen mahdollisuutena, kun entistä laajemmasta opiskelijamäärästä voidaan koulutussopimuskokemusten perusteella tehdä suoria rekrytointeja.
SOK:n käynnistämä Nuori mieli työssä -ohjelma onkin minulle varsin mielenkiintoinen mahdollisuus päästä mukaan kehittämään ammatillisen koulutuksen keskeistä tavoitetta; opiskelijoiden kiinnittymistä työuralle. Erityisen tärkeää on saada onnistuneita työelämäkokemuksia nuorille. Nuori Mieli Työssä -ohjelmassa nuorilla tarkoitetaan alle 25-vuotiaita. Ohjelmassa kehitetään esimiesten, työpaikkaohjaajien ja opettajien perehdyttämis- ja ohjausosaamista. Keskeisin haaste tulee työelämän puolelta; mikäli perehdyttämiseen ja ohjaukseen tarvitaan enemmän aikaa kuin nyt on varattu, se pitää osoittaa taloudellisesti kannattavana. Tähän päästään kehittämällä nykyraameissa perehdyttämisen ja ohjaamisen laatua ja osoittamalla sen merkitys työnantajalle. Sen jälkeen voidaan tulokselliseen työskentelyyn lisätä ajallista määrää.
Oma uskoni työelämäluotsaukseen työmenetelmänä on vahva. Sen johdosta onkin erinomainen asia, että sitä voidaan lähteä kehittämään kokeilukulttuurina oppilaitoksen ja työelämän yhteistyönä. Samalla tavalla kuin opiskelijat oppivat työelämässä, opitaan myös perehdyttäminen ja työpaikkaohjaus työpaikalla ohjaamisen kautta. Koska kyseessä on ensisijaisesti vuorovaikutukseen perustuva työmenetelmä, siihen valmennetaan vuorovaikutuksella.
Alkaneen vuoden aikana oppilaitosvierailut jatkuvat edelleen Hyvinvoiva amis -työpajojen merkeissä. Vuoden aikana vierailukohteiden painopisteen on tarkoitus siirtyä työpaikoille suuntautuviin vierailuihin, joissa yhdessä opettajien, työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden kanssa kehitetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista.
Vuosien varrella lisääntynyt kiinnostukseni holistiseen ihmiskäsitykseen perustuvaan ohjaamiseen ja nuorten työurille kiinnittymistä edistävien perehdytysmallien kehittämiseen ovat vieneet minut polulle, joka ei ole enää SAKU ry:n perustoimintaa. Ei se ole kovin kaukana siltä, mutta sen verran tunnen kulkevani metsän puolella, että on parempi jatkaa matkaa omaa polkua tallaten. Uria kulkien olet urien vanki, vapaa vain on umpihanki.
Jään pois SAKU ry:n toimiston vahvuudesta maalis-huhtikuun vaihteessa. Tämän jälkeen jatkan hyvinvointia edistävien oppimisympäristöjen ja oppilaitosten ja työelämän yhteistyön kehittäjänä. Minulla ei ole tässä vaihessa tietoa minkä organiaation tai verkoston alla työni jatkuu, kuka palkan maksaa ja mitä työ tarkalleen ottaen sisältää. Hallinnon asiat selviävät aikanaan. Tällä hetkellä olen avoin työtarjouksille, jotka mahdollistavat minulle tärkeän asian äärellä työskentelyn.
Kiitos kaikille, joiden kanssa kanssa olen viimeiset yhdeksän vuotta saanut SAKU ry:n verkostokoordinaattorina tehdä yhteistyötä. Olen oppinut Teiltä paljon ja tiedän voivani oppia paljon lisää.
Vaikka minä lähden SAKUsta ei SAKU lähde minusta. Hyvinvointihäärääminen ammatillisen koulutuksen kentällä jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti