Tutkimukset ja selvitykset kehittämistyön voimavaraksi

Vuosi vaihtui ja ammatillisen koulutuksen kentällä siirryttiin uuden lain 531/2017 aikaan. Ensimmäinen viikko menikin asuntolaohjauksen ja opiskeluhuollon käsikirjoja päivittäessä. Ihan valmista ei tullut, vaan päivitystyö jatkuu vielä jokusen viikon. Käsikirjat odottavat mm. Opetushallituksen määräysten valmistumista.

Kun kirjoitin asuntolaohjauksen käsikirjan päivitystä, mieleeni nousi kysymys siitä, mihin ja miten OKM:n ja OPH:n selvityksiä käytetään. Asia on ollut mielessäni jo 2011 - 2015 toteutun läpäisyn tehostamisen ohjelman aikana määrällisten ja laadullisten raporttien tuloksia tarkastellessani.

Ohjelman aikana läpäisy ja läpäisyn seuranta -termit otettiin käyttöön ja asiaa pidettiin tärkeänä. Läpäisyasteen parantamiseksi kehitettiin lukuisia erilaisia hyviä käytäntöjä. Kuitenkaan eroamisten, keskeyttämisten ja siirtymisten valtakunnallista dokumentointia yhtenenäistäviä määrityksiä ei  Läpäisyn tehostamisen ohjelman aikana kyetty luomaan. Eli hyvien käytäntöjen vaikuttavuuden mittaamiseksi ei vielä tänäkään päivänä ole sellaista yhtenäistä luotettavaa mittaristoa, jolla toisen asteen ammatillisen koulutuksen läpäisyä voisi luotettavasti seurata.

Läpäisyn tehostamisen ohjelmaan sisältyi valtakunnallinen asuntolatoiminnan kehittämishanke, jonka tavoitteet perustuivat juuri ohjelman alla tehtyyn valtakunnalliseen selvitykseen ammatillisen koulutuksen asuntolatoiminnasta. Selvityksessä esiin nousseita epäkohtia ja kysymyksiä lähdettiin hankkeen avulla ratkaisemaan. Hankkeessa satiinkin aikaan valtakunnalllista yhtenäisyyttä asuntolaohjauksen käytäntöihin, asuntolaohjaajan -nimike yleistyi ja ohjaajien koulutus ja ammatillinen verkostoituminen tiivistyi. Ohjatun asuntolatoiminnan todettiin edistävän merkittävästi koulutuksen läpäisyä. Fiilistä asumiseen -hanke oli yksi Läpäisyn tehostamisen ohjelman helmiä. Hankkeen onnistumisen keskeinen tekijä oli valtakunnallinen laadullinen selvitys, joka ohjasi kehittämistyötä.

Asuntolatoiminta kehittyi, mutta asuntoloiden asema lainsäädännössä ei parantunut asuntolaselvitysten 2012 ja 2015 eikä Fiilistä asumiseen hankkeen hyvien tulosten johdosta. Tarvittiin kohdennettu heräte, joka saatiin oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanokoulutuksesta. Yhdessä alueellisessa koulutustilaisuudessa yhden asuntolaohjaajan  esittämien kysymysten vastauksena juristit totesivat, että koulurauha- ja opiskeluhuollon lait eivät koske asuntoloita. Asuntoloita koskeva lainsäädännön epäselvyys avautui päättäjille ja asiassa tehtiin erillinen selvitys osana Fiilistä asumiseen -hankkeen viimeistä vaihetta. Tuon erillisselvityksen seurauksena asuntolatoiminta on kirjattu uuteen lakiin ammatillisesta koulutuksesta huomattavasti laajemmin ja tarkemmin kuin aikaisempaan lakiin. 

Opetushallitus teetti Fiilistä asumiseen -hankkeen vaikuttavuusasrviointina ja vuoden 2012 selvityksen seurantana selvityksen ammatillisen koulutuksen asuntoloista vuonna 2015. Seurantaselvitys osoittaa Fiilistä asumiseen -hankkeen tulosten edistäneen asuntolatoimintaa merkittävästi ja asuntolatoiminnan puolestaan vaikuttavan merkittävästi opintojen läpäisyyn.

Vuoden 2015 asuntolatoiminnan selvityksen ensimmäisenä kehittämisehdotuksena esitetään asuntolatoiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden selvittämistä. Asuntolatoimintaa ei pidä nähdä ainoastaan koulutuksen järjestäjän toimintana, vaan yhteiskunnan tarjoamana opiskelun ja yhteiskuntaan kiinnittymisen tukena nuorille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Selvityksen mukaan hyvällä asuntolatoiminnalla on positiivisia vaikutuksia. Tarkempia selvityksiä ehkä tarvittaisiin, ja lisäksi olisi hyvä selvittää, voitaisiinko hyvin järjestetyn opiskelija-asumisen avulla vähentää sosiaalitukien määrää nuorten aikuisten asumisessa, koulumatkatuissa tai muissa Kelan kautta maksettavissa tuissa.

Mikäli kirjaus jää vain yleisen tason raporttiin, se ei johda mihinkään. Asian etenemiseksi selvitykselle tarvitaan joko selkeä kehittämishanke tai muulla tavoin tapahtuva yhteiskunnan päättäjien herättely. Asia ei ole yksin OKM:n hallinnonalan asia. Vetoankin asuntola-asiassa niihin tahoihin, jotka vaativat maksutonta koulutusta toiselle asteelle. Ymmärrän, että lukiokirjojen ja ammattiopinnoissa tarvittavien työvälineiden hinnat ovat korkeita, mutta verrattaessa niitä opiskelupaikkakunnalle muuttamisesta aiheutuviin kokonaiskustannuksiin, puhutaan eri mittaluokan summista ja vaikutuksista opiskelijan arkeen. Kun tarkastellaan mikä merkitys opiskelija-asuntoloilla on koulutuksen menestykselliseen läpäisyyn ja millainen mahdollisuus niillä olisi vaikuttaa koulutusmahdollisuuksien eriarvoisuuden kaventaminseen, niin puhutaan sekä taloudellisesti että inhimillisesti eri mittaluokan ratkaisuista. Kyseessä on investointi, jolla voidaan merkittävästi vähentää sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuki- ja hoitokustannuksia pidemmällä tähtäimellä.

Tutkimukset ja selvitykset ovat tärkeitä, erityisesti laadulliset. Niiden tehtävä on osoittaa  kehittämistoimien tarpeet ja mitata toteutettujen kehittämistoimien vaikutuksia ja vaikuttavuutta. 

Tämä on välintilinpäätöksessäni lupaamani ensimmäinen erikoistumisen askel. Aion ajaa asuntolatoiminnan yhteiskunnallisen merkityksen selvittämisen esitystä niin monelle taholle, että selvitys saadaan aikaiseksi. Jos jään odottamaan, että se asuntolatoiminnan kohta 3v vanhan selvityksen sivuilta itsekseen pulpahtaa esiin, niin siinähän se aika sitten menee odotellessa.

Kirjoittamaani viitaten selvitykset yksin eivät riitä. Ongelmat eivät poistu ongelmista puhumalla, vaan etsimällä ratkaisuja, puhumalla ne tarpeiksi ja tekemällä tarvittavat teot. Eli asuntolatoiminnassa riittänee tekemistä selvityksen valmistuttuakin.