2010-luvulla olin mukana aika monessa hankkeessa. Taisin jossain tuon ajan blogipäivityksessä kuvatakin vuosikymmentä sossun rahoilla elämisenä, koska oma palkka tuli Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) hankkeista. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla työskentely painottui koordinaatiohankkeisiin. Ne kasvattivat vahvan osaamisen ja laajan verkostopääoman hyödynnettäväksi yksittäisen hankkeen toteutusvastuuseen. Olinhan päässyt hankkeiden myötä kirjoittamaan tutkimukseen pohjautuvaa tarkistuslistaa rahoittajille, hankkeen toteutuksesta vastaaville organisaatioille ja hanketyöntekijöille.
Kun minut vuoden vaihteessa valittiin hanketyöntekijäksi ja selvisi, että rahoittava taho (OKM) oli myöntänyt hankkeelle rahoitusta vähemmän kuin oli haettu, mutta ei ollut puuttunut rahoituspäätöksessään mitenkään hankkeen sisältöön, olin tilanteeseen tyytyväinen. Hankkeen toiminta- ja talousarviota oli muokattava. Pääsin siis itse vaikuttamaan hankkeen sisältöön ja hyödyntämään aikaisempaa kokemustani. Ihan ensimmäisenä jaksotin hankkeen käynnistämis-, kehittämis-, mallintamis- sekä juurruttamisvaiheisiin. Ensimmäinen vuosi pyhitetään kehittämistyölle, kokeiluille, harhailuille ja löytämisille. Toinen vuosi on hyvien käytäntöjen mallintamisen, niiden juurruttamisen ja levittämisen aikaa. Kun hankkeessa alusta alkaen tehdään kehittämistyötä peilaten sitä tarpeeseen ja siihen toimintaympäristöön, jossa tuloksia on tarkoitus hyödyntää, varmistetaan ettei mopo karkaa käsistä, vaan hankkeen tuloksia hyödynnetään siinä tarkoituksessa, joka hankkeella oli tavoitteenakin.
Käynnistysvaihe toteutuikin teknisen kaluston hankinnan ohella toteuttavan organisaation isoihin linjoihin, nuorisokeskusverkostoon ja uudistuneeseen nuorisolakiin perehtyen. Samalla hankesuunnitelma tarkentui sellaiseksi, mikä uudessa talousraamissa oli mahdollista toteuttaa. Suunnitelman tarkentamisessa käytiin keskusteluja hankken hakuvaiheeseen osallistuneiden henkilöiden kanssa ja otettiin mukaan myös Piispalan IT-osasto.
Hankkeen päivitetty toimintasuunnitelma sovittiin yhdessä Piispalan eri tiimien edustajien yhteisessä tilaisuudessa, johon osallistui edustaja kaikista tiimeistä, joihin hanke ja siinä syntyvät tulokset vaikuttavat. Kun asioista puhutaan ja sovitaan avoimesti ja tarjotaan kaikille hankkeeseen osallistuville tahoille mahdollisuus vaikuttaa ja olla päättämässä hankkeen taloudesta ja sisällöstä saadaan aikaan sitoutuminen toimintaan. Kun vielä hankkeen toiminta ja siihen liittyvät dokumentit avataan organisaation sisäisessä viestinnässä avoimesti kaikkien nähtäväksi hankkeesta ei tule yksittäisen ihmisen puuhastelua.
Kehittämisvaiheen pian lähestyessä olen mielestäni välttynyt karikoilta ja hanke etenee hyvässä myötätuulessa ja syvissä vesissä täysin purjein eteenpäin. Teknistä kalustoa tuottaa digitalista aineistoa on lisätty. Virtuaalinen Piispala julkaistaan ennen vuoden vaihdetta ja sen viimeistelyvaiheen toteutus ja julkaisun jälkeinen ylläpito on yhtä paljon markkinointitiimin kuin hankkeen vastuulla. Hankkeen näkökulmasta erilaisia tuotteen hyödyntämisen malleja kehitetään ja sovelletaan eri tiimeissä ja valtakunnallisesti nuorisokeskusten toiminnassa. Vuoden 2023 aikana on sovittu kokeilusta mm. aikuisille suunnatun hybridiloman pilotoinnisa. Loma muodostuu lähipäivistä Piispalassa ja virtuaaliohjausta sisältävistä lomapäivistä kotioloissa.
Hankkeen toisena isona kokonaisuutena , joka on siirtymässä kehittämisvaiheesta mallintamiseen on pelikasvatuksen käynnistyminen Piispalan toiminnassa. Keskeisinä kohderyhminä tietenkin leirikoulut, mutta myös muut nuorisoryhmät. En ole peli-ihmisiä ja olenkin pitänyt tärkeänä, että minä en personoidu nuorten pelikasvattajaksi tai peliaktiviteettien ohjaajaksi. Mine Craft -maailma kytketään ympäristökasvatukseen ja Piispalan leirikoulujen tulevat peliaktiviteetit ovat sidoksissa e-urheilun ja pelikasvatuksen ideologiaan. Koen omaksi onnistumiseksi, että meilllä on oma Mine Craft -maailma ja organisaatiossa on motivoituneita pelikasvatuksen ideologian omaksuneita ohjaajia. Ammattitaitoiset asiaan perehtyneet ohjaajat mallintavat ja juurruttavat uudet sisällöt toimintaan. Minulla on vahva usko, että pelikasvatus tekee Piispalasta kiinnostavan paitsi leirikoululaisille myös opettajille, nuorisotyöntekijöille ja alalle opiskeleville nuorille työssäoppimispaikkana.
Digipalvelut ja virtuaaliympäristöt -hankkeessa on päästy vauhtiin. Leirikoulujen, Nuottavalmennuksen, nuorisotyön tapahtumien, aktiviteettien kehittämisellä ja digikaluston päivittämisellä on lähdetty liikkeelle. Jotta hankkeen ensimmäisen vuoden tulosten mallintaminen ja juurruttaminen voidaan viedä maaliin, on aika keskittyä hankkeen kolmanteen päätavoitteeseen: "Piispalassa on vahva osaaminen virtuaalipalvelujen ja hybriditapahtumien järjestäjänä ja tuottajana".
Tavoitetta on toki edistetty jo ensimmäisen vuoden toimenpiteillä, mutta tavoitteen mittakaavaa ajatellen on otettu hyvin pieniä askelia. Jos on hanke alusta alkaen ollut innostava paluu hanketyöhön, niin siirtyminen alun pienistä askelista loikkavaiheeseen, kasvattaa innostuksen määräa samassa suhteessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti