Opiskelijakuntien ja tutoreiden uudet roolit ja toimintatavat

Palasin tällä viikolla ammatillisen koulutuksen työurani juurille; osallistuin tutorkoulutukseen. Tällä kertaa tarkkailijana. Yksittäistä koulutustapahtumaa en ryhdy kuvaamaan sen tarkemmin, mutta yhtenä syksyn monista opiskelijatapaamisista se vahvisti uskoani siihen, että tutor- ja opiskelijakuntatoiminta ovat opiskelijoiden osallisuuden lisäämistä tukevaa toimintaa, johon kannattaa panostaa.

Opiskelijakuntien ja tutoreiden roolituksessa ja toiminnassa on kuitenkin uskallettava ottaa askel oppimisympäristöjen kehittämisen ja vertaisohjaamisen suuntaan. Lisäksi ohjauksessa on otettava käyttöön toiminnalliset menetelmät, joiden avulla päästään vuorovaikutustilanteisiin ja opiskelijat saavat kokemuksen aidosta kuulemisesta ja vaikuttamisesta asioihin. Me kalkkiset saamme samalla mahdollisuuden kohdata totuuden, että seuraava sukupolvi, meitä laiskempi ja saamattomampi kaikkien aikojen heikoin aines, on sittenkin fiksua väkeä, joka vie tätä maata ja maailmaa piirun verran eteenpäin.

Pääsääntöisesti opiskelijakuntiin ja tutortoimintaan lähtevät opiskelijat ovat oman elämäntilanteensa parhaita asiantuntijoita. Opettajien ja ohjaajien tehtävä on vahvistaa asiantuntijuutta edelleen kannustamalla, haastamalla, kyseenalaistamalla, rohkaisemalla, jne. Tärkeintä on olla läsnä. Opiskelijakunta- ja tutortoiminnan myötä vuorovaikutteinen luottamukseen perustuva kulttuuri leviää oppilaitosyhteisöön vahvistaen yhteisöllisyyttä ja lisäten koko yhteisön hyvinvointia. Kohdistamalla hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet koko yhteisöön, autamme parhaiten myös ongelmaisia yhteisön jäseniä.

Minun näkemykseni mukaan opiskelijakuntien roolina on toiminnallaan vaikuttaa oppilaitosyhteisössä siten, että opiskelijoille syntyy kokemus aidosta vaikutusmahdollisuudesta arjen oppimisympäristöön. Opiskelijakunta on opiskelijoiden ja henkilöstön välinen linkki, jota oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän henkilöstö säännöllisesti kuuntelee. Jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että opiskelijakunta uudistuu hallitusti. Tämä edellyttää hyvää ohjausta, erityisesti uusien jäsenten perehdyttämisessä. Opiskelijakuntien ja tutoreiden toiminnan vaikutus, vaikuttavuus ja tuloksellisuus on 99 % kiinni opiskelijakunnan ja tutorien ohjaajien ja opiskelijoiden välisestä luottamuksesta sekä oppilaitosjohdon toiminnalle osoitettamasta luottamuksesta.

Tutorit vahvistavat opiskelijakuntaa järjestämälllä yhdessä opiskelijakunnan kanssa monipuolista opiskeluviihtyvyyttä ja opintojen läpäisyn edellytyksiä edistävää toimintaa opintojen arjessa ja juhlissa. Tutoropiskelijat voivat olla ammatillisen koulutuksen pr-henkilöitä, tapahtumien järjestäjiä, opiskelijaryhmien luottamushenkilöitä. He voivat olla myös oman alansa taitajia, joille uusien  opiskelijoiden ohjaaminen on tärkeä kokemus ja osa opintoja. Uudistuvassa ammatillisessa koulutuksessa jatkuva haku ja sisäänotto edellyttävät jatkuvaa valmiutta opiskelijoiden perehdyttämiseen ja tutoropiskelijat ovat yksi mahdollinen voimavara.

Kokeneemmat opiskelijat ohjaamassa aloittavia opiskelijoita ja vertaiskertomukset ovat perinteisesti olleet ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavia toimintamalleja. Hyvää toimintamallia kannattaa hyödyntää, eikä ensimmäisenä nähdä toimintamallilla pyrittävän opettajien korvaamiseen ja taloudellisiin säästöihin. Opettajia en ole korvaamassa. Uskon vakaasti siihen, että hyvällä ryhmänohjauksella, taitavalla vuorovaikutuksella ja uskalluksella luottaa, muodostuu  opiskelijakunnista ja tutoropiskelijoista opettajille heidän ja koko oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistävä voimavara.

Ammatillinen oppilaitos on yhteiskunta pienoiskoossa. Se on nähtävä sosiaalisena yhteisönä, jossa kaikilla on oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuita oman roolinsa ja omien kykyjensä mukaisesti. Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta ammatillisessa oppilaitoksessa henkilöstö - opiskelijat -asetelmaa ei pidä ajatella mustavalkoisesti. Yhteisön hyvinvointi on kaikkien siihen kuuluvien yhteinen asia.

Niin kouluterveyskyselyt kuin erilaiset nuorisobarometrit ovat osoittaneet, että kaikkia tässä yhteiskunassa ei kiinnosta vaikuttaminen. Kaikilla ei ole tarvetta olla edustuksellisesti aktiivinen. Suurelle osalle suomalaisia riittää, kun he tietävät miten voivat vaikuttaa ja tuntevat vaikuttamiseen paloa tuntevia heidän asiaansa ajavia ihmisiä. Tätäkin on syytä arvostaa. Niinpä opiskelijakuntiin ja tutortoimintaan osallistuvat edustavat murto-osaa opiskelijoista, eikä heidän varaansa voida kaikkien ammatillisen koulutuksen ongelmien ratkaisemista sälyttää, mutta voimavara kannattaa hyödyntää ja samalla tunnistaa ja tunnustaa toimintaan osallistuvien yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen. Kuuluminen johonkin, osaamisen kokemus ja vaikuttaminen ovat tärkeitä motivaation lähteitä.